petrikulju.fi/perheet & ikäihmiset
Perhe on yhteiskunnan peruspilari. petrikulju.fi

Perheiden hyvinvointi on sydäntäni lähellä. Syntyvyyden lasku, syrjäytymisriski ja yksinäisyys ovat haasteita, jotka vaativat uudenlaisia ratkaisuja. Ihmisistä, jotka eivät kykene kantamaan itsestään vastuuta, on pidettävä hyvää huolta. Ikäihmisten hiljaista tietoa on opittava arvostamaan ja sitä on hyvä siirtää nuorisolle.

Tavoitteena

  1. Turvallisesta lapsuudesta arvokkaaseen vanhuuteen
  2. Lasten ja nuorten suomi
  3. Laadukasta koulutusta, kulttuuria ja liikuntaa kaikille
  4. Parempia sosiaali- ja terveyspalveluita
  5. Sote-mallin kehittäminen
  6. Ikäystävällinen Suomi

Toimenpiteet

  1. Tarvitsemme vanhustenhoitoon 1000 hoitajaa lisää.
  2. Esitämme 1000 uuden poliisin palkkaamista.
  3. Varhaiskasvatuksen laatua on parannettava lisäämällä päivähoitoon 1000 ammattilaista ja nostamalla henkilökunnan koulutustasoa.

2. Lasten ja nuorten Suomi

Kristillisdemokraatit on perhepuolue. Välittävä ja turvallinen koti tarjoaa lapselle ja nuorelle parhaat edellytykset kasvaa vastuulliseksi aikuiseksi ja yhteiskunnan tulevaisuuden rakentajaksi. Kannustavalla ja perheiden omia valintoja mahdollistavalla perhepolitiikalla edistetään syntyvyyttä ja kestävää väestökehitystä. Samalla tuetaan vanhempia hoiva- ja kasvatusvastuussa. Perhepoliittiset ratkaisut on tehtävä ensisijaisesti lapsen edun näkökulmasta.
• Lapsiperheiden köyhyyttä torjutaan korottamalla lapsilisiä, opiskelijaperheiden vuositulorajoja sekä huoltaja- ja lapsivähennyksiä.
• Perheiden valinnanmahdollisuuksia on lisättävä kehittämällä kotihoidon tukea ja ottamalla käyttöön taaperobonus sekä vauvaraha ensimmäisen lapsilisän yhteydessä. Perheen ja työn tai opiskelun yhteensovittamista helpotetaan.
• Suomesta tehdään lapsiystävällisempi ottamalla käyttöön lapsivaikutusten arviointi kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa, siirtymällä lapsibudjetointiin ja tekemällä perhekeskuksista aidosti ja laajasti perheiden tarpeisiin vastaavia lähipalveluita.
• Lapsiperheitä on autettava tarjoamalla matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää tukea lähipalveluina. Lastensuojeluun sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin on oltava riittävät resurssit.
• Isovanhemmat ovat usein tärkeässä roolissa oheiskasvattajina. Vanhempien erottua isovanhempien tapaamisoikeus tulee vahvistaa, mikäli se on lapsen edun mukaista.
• Eroperheen lapsen oikeus etävanhemman tapaamiseen ja suhteen ylläpitämiseen on turvattava.

Nuoret ovat yhteiskunnan tulevaisuuden tekijöitä.

petrikulju.fi/lapset
petrikulju.fi/lapset

Suomi menestyy, kun jokaisesta nuoresta pidetään huolta, eikä kukaan jää yhteiskunnan ulkopuolelle. Perheellä on keskeinen rooli nuorten elämässä ja vastuu kasvatuksessa. Yhteiskunnan on huolehdittava, että tarvittavat resurssit kohdennetaan nuorten hyvinvointiin ja koulutukseen.
• Jokaiselle on annettava yhtäläiset mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ja oppimiseen varallisuudesta riippumatta. Koulutuksen laadukkaaseen toteuttamiseen ja sen kehittämiseen on turvattava riittävät voimavarat.
• Nuorten syrjäytyminen on estettävä kaikin keinoin puuttumalla muun muassa yksinäisyyteen. On tärkeää, että jokaisella lapsella tai nuorella on mahdollisuus tukeutua ainakin yhteen turvalliseen aikuiseen.
• Tutkimusten mukaan mielenterveysongelmista kärsii jopa joka neljäs suomalaisnuori.

Myös lasten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet

Mielenterveyspalveluita on tarjottava matalan kynnyksen lähipalveluina. Riittävät koulupsykologi- ja kuraattoriresurssit on turvattava. Palvelujen painopistettä pitää siirtää entistä varhaisempaan avunantoon.
• Harrastus- ja liikuntatoiminnan mahdollisuuksien tasa-arvon on toteuduttava. Jokaisella nuorella pitäisi olla mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen. Paikallistasolla pitää tehdä aktiivista yhteistyötä esimerkiksi liikuntapalveluiden järjestämisessä sekä tarjota liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvää neuvontaa.

3. Laadukasta koulutusta, kulttuuria ja liikuntaa kaikille

Vanhemmat kantavat lapsensa kasvatuksesta ensisijaisen vastuun, jota yhteiskunnan tarjoama varhaiskasvatus ja koulutus tukevat. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tarvitaan yhä enemmän sosiaali- ja perhetyön osaamista sekä sen integrointia osaksi kasvatusja koulutuspolkua.
• Varhaiskasvatuksen laatua on parannettava lisäämällä päivähoitoon tuhat ammattilaista ja nostamalla henkilökunnan koulutustasoa.
• Päivähoitomaksuja on alennettava lapsiperheiden työn kannustimien parantamiseksi.
• Edistämme maksuttoman esiopetuksen varhentamista viisivuotiaille vapaaehtoisena.
• Perusopetuksessa keskeistä ovat riittävän pienet ryhmäkoot, jotta turvataan tarvittava aika oppilaan ja opettajan väliselle kohtaamiselle ja vuorovaikutukselle. Oikein mitoitettu tuntikehys mahdollistaa tuki- ja jakotunnit sekä erilaisten oppijoiden tarpeiden mukaisen oppimisen tuen. Koulun yhteydessä järjestettävää kerho- ja harrastustoimintaa on lisättävä ennen kaikkea iltapäiviin.
• Puolustamme kristillisen kulttuuriperinnön ja arvojen välittämistä kasvatuksessa. Päiväkotien ja koulujen on taattava oppilailleen myönteinen uskonnonvapaus. Oman uskonnon opetus antaa oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia oman identiteettinsä ja maailmankatsomuksensa rakentamiseen. Tytöt saavat olla tyttöjä ja pojat poikia kukin omalla tavallaan, eikä tätä pidä translakimuutoksilla horjuttaa.
• Kristilliset koulut ja päiväkodit täydentävät tärkeällä tavalla julkista palvelutarjontaa. Yksityiskoulujen opetuksen järjestämislupia koskien on lakiin kirjattava pitävät ohjeet ja säädökset, joihin luvat perustuvat. Yksityiskoulujen valtionosuus pitää nostaa samalle tasolle muiden opetuksen järjestäjien kanssa.
• Sisäilmaongelmista kärsivät koulut ja päiväkodit pitää korjata mahdollisimman nopeassa aikataulussa. Turvallisia väistötiloja on käytettävä tarvittaessa.
• Kouluihin tarvitaan lisää voimavaroja yksilölliseen tukeen, erilaisuuden huomioimiseen ja sitä kautta koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen. Jokaisella peruskoulun käyneellä on oltava riittävän hyvät luku-, kirjoitus- ja matemaattiset taidot.

• Turvaamalla nuorten tasavertaiset koulutusmahdollisuudet luodaan uskoa tulevaisuuteen. Koulutusleikkaukset ja opintososiaalisten etujen leikkaaminen on pysäytettävä nuorten hyvinvoinnin ja Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi.
• Koulutus ja ammattiosaaminen estävät parhaiten syrjäytymistä. Panostamalla koulutuspaikkojen lisäämiseen, opinto-ohjaukseen, etsivään nuorisotyöhön ja muihin toimenpiteisiin saadaan nuoret pysymään mukana.
• Toisen asteen koulutuksen riittävästä rahoituksesta
ja alueellisesta tarjonnasta on huolehdittava. Lukio-opintoja ja ammatillista koulutusta voidaan tarjota oppilaitosten välisellä
yhteistyöllä, etäopetuksen avulla ja sähköisillä kursseilla täydentäen. Ammatilliseen koulutukseen tulee lisätä lähiopetuksen määrää ja mahdollisuuksia ottaa huomioon työelämässä opittuja taitoja.
• Korkeakouluverkon on oltava kattava, jotta osaajia riittää ja alueiden elinvoima turvataan joka puolella Suomea. Korkeakoulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä niille aloille, joilla on työvoimapulaa. Opintopolkumahdollisuuksia sekä joustavia täydennys- ja muuntokoulutusmahdollisuuksia on lisättävä.
• Vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitusta ja niissä opiskelevien oppilaiden opintososiaalisia etuuksia on vahvistettava, jotta mahdollisuus opiskella vapaatavoitteisissa opinnoissa paranee.
• Kulttuurilla on terveyttä edistävää, ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia lisäävää vaikutusta. Kulttuuripalvelujen saavutettavuudesta on huolehdittava, samoin taidelaitosten resursoinnista.
• Tuemme Liikkuva Suomi -ohjelmaa, jonka tarkoitus on pysäyttää liikkumattomuuteen liittyvien haittojen lisääntyminen lyhyellä aikavälillä ja puolittaa haittakustannukset pitkällä aikavälillä.

4. Parempia sosiaali- ja terveyspalveluita


Sosiaaliset terveyserot ovat Suomessa muita Pohjoismaita suuremmat johtuen muun muassa siitä, etteivät kaikki ole työterveyspalvelujen piirissä. Palvelujen saaminen on usein työläämpää ja myös kalliimpaa niille, jotka palveluja eniten tarvitsevat. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet kovaa vauhtia samalla, kun voimavarat peruspalveluihin ovat polkeneet paikallaan tai vähentyneet. Sosiaali- ja terveyspalveluide kehittämisessä keskeisintä on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palvelujen saatavuuden ja yhdenvertaisuuden toteutuminen, hoitoketjujen toimivuus sekä kustannusten kasvun hillitseminen.


5. Sote-mallin kehittäminen

Sote-palvelujen uudistamisessa on kyse ihmisten arjen sujuvuudesta ja turvallisuudesta. On voitava luottaa siihen, että sairastunut pääsee kohtuullisessa ajassa lääkäriin, ja että yksin kotona asuva vanhus ja vammainen henkilö saavat riittävän tuen. Uudistuksen onnistumista mitataan palvelujen saatavuudella ja laadulla sekä sillä, miten ne vastaavat asiakkaiden tarpeisiin.
• Ihmisten pitää saada samantasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut asuinpaikasta riippumatta; tähän tarvitaan valtakunnallinen palvelulupaus alueellinen järjestämisvastuun toteutumisen toimintamalli sekä riittävä valvonta. Korostamme laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa, jota tarjotaan lähipalveluina. Palvelujen integraatio toteutuu parhaiten, kun sekä perus- että erityistason palvelut ovat sote-alueen järjestämisvastuulla.
• Sote-alueilla on oltava laaja vapaus päättää siitä, miten palvelut tuotetaan. Sote-alue voi tuottaa palvelut itse, ostaa ne yksityiseltä tuottajalta tai antaa asiakkaalle palvelusetelin palvelun ostamiseen.
• Valinnanvapautta on laajennettava hallitusti asiakassetelijärjestelmän ja henkilökohtaisten budjettien avulla. Riittävä asiakasohjaus on varmistettava. Sosiaali- ja terveysministeriön antaman ohjauksen vahvistaminen on keskeistä parhaiden käytäntöjen levittämiseksi
koko maahan.
• Työterveyshuolto ja Kela-korvaukset pitää pääosin säilyttää. Sote-alueen rahoituksen tulee perustua valtionosuusjärjestelmään ja kuntaveroon sisältyvään sote-osuuteen.

• Vammaisella on oikeus omaan kotiin, pysyvään asumiseen ja riittävään tukeen omassa kodissa asumisen mahdollistamiseksi. Itsenäisen asumisen mahdollisuuksia on lisättävä niille vammaisille, joilla on kyky itsenäiseen asumiseen. Muut tuetut asumisen muodot on varmistettava niitä tarvitseville.
• Vammaispalvelujen asiakkaan valinnanvapautta, osallisuutta ja oikeusturvaa on vahvistettava ottamalla käyttöön henkilökohtainen budjetointi yhtenä palvelujen toteuttamisen tapana varmistaen riittävä asiakasohjaus ja palvelujen laadukas toteutuminen. Vammaispalvelut pitää tarjota lähipalveluina myös sote-uudistuksen jälkeen.
• Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten turvallinen toimivuus on varmistettava.
• Suurten kokonaisuuksien kilpailuttaminen ei saa johtaa kotimaisten ja pienten yritysten karsiutumiseen. Tahdomme ulottaa yhteiskuntavastuun kaikille sote-palveluita tuottaville toimijoille.
• Viranomaisvalvontaa ei saa siirtää omavalvonnaksi, muutoin hoitovirheiden ja laatuongelmien seuranta vaikeutuvat.
• Tietojärjestelmien toimivuus, käytön helppous ja edullisuus ovat keskeisiä uudistuksen toteuttamisessa. Potilas- ja asiakastietojen on eri toimijoiden ja järjestelmien välillä kuljettava turvallisesti ja ongelmitta. Tietojärjestelmien pitää seurata kunkin palveluyksikön hoidon vaikuttavuutta ja antaa riittävää vertailutietoa seurantaan, valvontaan ja arviointiin.
• Suomalaiset terveystiedot, kuten biopankit, on säilytettävä kansallisen valvonnan piirissä. Terveystietojen käytössä on turvattava henkilösuoja.

6. Ikäystävällinen Suomi

petrikulju.fi/ikäihmiset
petrikulju.fi/ikäihmiset

Kristillisdemokraattien tavoitteena on ikäystävällinen Suomi, jossa seniorikansalaiset viihtyvät, osallistuvat ja saavat tarvitsemansa avun.
Jokaisella on oikeus turvalliseen vanhuuteen. Vanhustenhoidon painotusta on siirretty laitoshoidosta kotihoitoon, siksi kotihoidon piirissä
on yhä enemmän paljon apua tarvitsevia henkilöitä. Tahdomme poistaa inhimillisyysvajeen vanhustenhoidosta. Ikäihmisten arvostusta, kunnioitusta ja merkityksen ymmärtämistä on lisättävä. Ikäihmiset on nähtävä yhteiskunnan voimavarana. Heillä on esimerkiksi isovanhempina, kuluttajina, asiantuntijoina ja vapaaehtoistyöntekijöinä suuri merkitys yhteiskunnassamme.

Eläkeläisköyhyyden ja yksinäisyyden poistoon on panostettava. Etsivää vanhustyötä on tehostettava. Matalan kynnyksen palvelut kaltoinkohtelun uhreille sekä mielenterveys- ja päihdepalveluita tarvitseville on saatava toimimaan.
• Indeksijärjestelmää on kehitettävä turvaamaan erilaisten eläkkeiden ostovoima ja eläkeläisten tulotason säilyminen oikeudenmukaisena. Tarkennetaan hintaindeksin laskutapaa, jotta eläkeläisten todellinen kulurakenne huomioidaan paremmin.
• Esteettömyyteen, asuinympäristöön sekä kaupunki- ja liikennesuunnitteluun on panostettava ikäihmislähtöisesti. Ikävaikutusten arviointi on saatava osaksi päätöksentekoa.
• Esitämme vanhusasiainvaltuutetun viran perustamista. Vanhusasiainvaltuutetun tehtävänä on toimia itsenäisenä ja riippumattomana, valtakunnallisena edunvalvojana, joka muun muassa valvoo ikäihmisten oikeuksien toteutumista ja seuraa vanhustenhoidon tilan kehittymistä.
• Tahdomme parantaa ikäihmisten kotiin tuotavien palvelujen määrää ja laatua. Vanhusten niin koti- kuin laitoshoidonkin puutteet ja laiminlyönnit on otettava vakavasti. Vanhustenhoitoon tarvitaan selkeästi lisää voimavaroja ja henkilökuntaa. Siksi esitämme tuhannen uuden hoitajan palkkaamista. Myös työmenetelmiä on voimakkaasti parannettava asiakaslähtöiseen suuntaan.

• Vanhuspalveluissa on otettava käyttöön laajamittainen ja joustava asiakastietojärjestelmä, josta ilmenevät ikäihmisten saamat ja tarvitsemat palvelut kokonaisvaltaisen hoidon varmistamiseksi.
• Kun kotihoito ei riitä, on tarjolla oltava palveluasumista ja tehostettua palveluasumista, myös perhehoitoa. Ikäihmisen oikeus pysyvään asumiseen puolisonsa kanssa on turvattava myös silloin, kun pariskunnasta toinen ei selviä enää kotihoidossa.
• Tarvitaan yhteinen maksukatto lääke-, matka- ja palvelumaksujen omavastuille, johon sisältyy myös sosiaalipalvelujen maksut. Keliaakikkojen ruokavaliokorvaus on palautettava ja diabeteksen lääkekorvausta nostettava.
• Omaishoidon tuki pitää siirtää Kelan maksettavaksi ja säätää sille hyvät, koko maahan yhteneväiset kriteerit. Omaishoidon tukea on korotettava, ja sen on oltava verovapaata tuloa. Lisäksi on säädettävä omaishoidon verovähennys. Omaishoitajille on turvattava sijaisapu lakisääteisten vapaapäivien ja virkistyspäivien ajaksi. Omaishoidon ja ansiotyön yhdistämistä on tuettava.
• Laadukas saattohoito on saatava kaikkien sitä tarvitsevien ulottuville koko maassa. Tämä tarkoittaa, että kuolevan potilaan yksilökohtaiset fyysiset ja psyykkiset tarpeet kohdataan riittävällä psykososiaalisella tuella. Oireenmukaisella hoidolla lievitetään kipuja ja kärsimystä. Hyvä saattohoito tarjoaa tukea ja apua myös omaisten ja läheisten tarpeisiin. Torjumme eutanasian.
• Edistämme 1-3 kk palkallisen saattohoitovapaan mahdollistamista hoitavalle läheiselle.

petrikulju.fi/perheet & ikäihmiset
Perhe on yhteiskunnan peruspilari. petrikulju.fi