Pirkanmaan kehitys & turvallisuus

  1. Pirkanmaan kehitys ja kilpailukyky
  2. Osaamisella, työllä ja yrittämisellä hyvinvointia
  3. Turvallinen ja vakaa ympäristö mahdollistaa kehityksen
  4. Pirkanmaan vetovoimatekijät
  5. Pirkanmaan viihtyvyys ja vesistöt
  6. Idea Nokiasta
  1. Pirkanmaan kehitys ja kilpailukyky

Suomaisten kyky tuottaa uusia innovatiivisia tuotteita kilpailukykyiseen hintaan on oltava kehityksen kärki. Koulutus, tieto, taito ja osaaminen ovat avainasemassa, mutta kehityksen tavoitteena on aina pidettävänä pärjäämistä kansainvälisillä markkinoilla. Kokonaisuuteen kuuluvat kilpailukykyinen koulutus, innovatiivisuus, tuotekehitys, yrittäminen, logistinen infra, verotus, palkkataso, poliittinen vakaus ja turvallinen sijoitusympäristö, jotka käyvät joka päivä kilpailua muiden valtioiden kanssa. Tässä pelissä kakkossija tarkoittaa usein investoinnin tai kaupan menettämistä jonkin toisen valtion sisällä toimivalle yrittäjälle. 28 vuotta kaupan alalla toimineena tiedän, miltä tuntuu hävitä kauppa kilpailijalle. Tätä taustaa vasten ymmärrän hyvin yrittäjien huolen kansallisesta kilpailukyvystä. Jokainen tekemättä jäävä kauppa jättää sekä yrittäjälle että verottajalle 0€ käteen. Toivoisin tämän yksinkertaisen tosiasian pysyvän aina poliittisten päättäjien mielessä.

Uskon Pirkanmaan mahdollisuuksiin nousta yhdeksi maamme parhaimmista alueista yrittää. Onnistumme Pirkanmaalla, jos kuuntelemme yrittäjien toiveita herkällä korvalla. Poliittiset pakkomielteet eivät saa mennä yrittäjyyden ja siinä onnistumisen edelle. Politiikalla pitää luoda hyvät mahdollisuudet kestävän kehityksen yrittämiselle ja kilpailukyvylle. Yrityspuistot ovatkin useampien kuntien kärkihankkeina, tämä luo uskoa alueemme kehitykseen.

2. Osaamisella, työllä ja yrittämisellä hyvinvointia

Kristillisdemokraatit korostavat jokaisen ihmisen oikeutta kouluttautua ja kehittää itseään sekä tehdä työtä ja yrittää. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata vain vahvistamalla elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Suomen suurin kilpailuvaltti on korkea osaaminen. Koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen panostamalla huolehdimme maamme kilpailukyvystä. Korkea työllisyysaste on edellytys hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudelle. Oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä on syvennettävä. Koulutuspaikkoja pitää kohdentaa kasvualoille ja työvoimapulasta kärsiville aloille. Elinikäisen oppimisen tarve korostuu. Uudelleenkouluttautumisen ja koulutuksen täydentämisen ja laajentamisen pitää olla houkuttelevaa ja joustavaa. Koulutuksessa on huomioitava alueelliset tarpeet. Koulutusvientiä on lisättävä. Suomessa vahvaa kasvua on etenkin etenkin digitalisaation, puhtaan teknologian, biotalouden,
automatisaation, robotisaation ja terveysteknologian aloilla. Uusiutuvista energialähteistä ja energiatehokkuudesta on tehtävä Suomen vientiteollisuuden kilpailuvaltteja. Elinkeinoelämän kasvu ja uudistuminen edellyttävät vahvaa julkista panostusta tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Ne luovat pohjan yritysten investoinneille ja kehitystoimille.
• Tutkimustoimintaa on suunnattava entistä enemmän hyödyttämään pk- ja mikroyrittäjiä, kotimaisia kasvuyrityksiä sekä teollisuusyrityksien uudistumista.
• Pitkäaikaistyöttömyyttä ei pidä hyväksyä, vaan kaikille työkykyisille on luotava työllistymisväylä. Työvoiman liikkuvuutta on parannettava ja pyrittävä paremmin yhdistämään työnhakijat avoimiin työpaikkoihin.
• Välityömarkkinoita on kehitettävä sosiaalisten yritysten lainsäädännön uudistamisella ja edistämällä yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Vaikeimmin työllistyvien kohdalla työttömyysturvan käyttö palkkatukena on mahdollistettava. Osatyökykyisen ja iäkkään tuen on oltava nykyistä
pitkäkestoisempaa.
• Kuntakohtaisia työvoiman moniammatillisia palvelukeskuksia on vahvistettava. Kolmannelle sektorille on ohjattava resursseja nuorten sekä vaikeimmin työllistyvien, sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

3. Turvallinen ja vakaa ympäristö mahdollistaa kehityksen

Kestävää kehitystä ei voida saada aikaan ilman turvallista ympäristöä. Turvallisen ympäristön takaaminen antaa hyvän selkänojan niin yrittäjille kuin sijoittajillekin. Tästä syystä olen nostanut turvallisuuden yhdeksi isoksi teemakseni. Politiikan on oltava ennakoitavissa ja pitkäjänteistä työtä, hyvän kokonaisuuden saavuttamiseksi. Riskisijoitus turvattomassa tai ennalta arvaamattomassa ympäristössä ei houkuttele sijoittajia.

Muuttuvan ja monimutkaistuvan turvallisuusympäristön haasteisiin vastaaminen vaatii paljon päättäväisyyttä. Turvallisuus ei synny vain turvallisuusviranomaisten toiminnasta, vaan sen rakentamiseen tarvitaan kaikkia. Suomi on useilla mittareilla mitattuna maailman turvallisin maa. Turvallisuuden tunne on kuitenkin heikentynyt ja yhteiskunnastamme on tullut helpommin haavoittuva.

Turvallisuuden ylläpitäminen ja parantaminen sekä turvallisuusongelmien ennaltaehkäisy edellyttää suunnitelmallista yhteistoimintaa kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Kuntien rooli on turvallisuustyössä merkittävä, sillä kaikki rikokset ja onnettomuudet tapahtuvat jonkin kunnan alueella. Koska kunnat haluavat tuottaa hyvinvointia kuntalaisilleen, onkin tärkeä muistaa se, ettei hyvinvointia voida saavuttaa ilman turvallisuutta. Syrjäytyminen ja sen negatiiviset vaikutukset ovat yksi keskeinen sisäistä turvallisuutta heikentävä asia. Poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten on hankala tuottaa keinoja ja palveluita syrjäytymisen ehkäisemiseen. Näiden palveluiden tuottamisessa kunta on avainasemassa, koska se pystyy tekemään lähipäätöksiä kunnan asukkaiden parhaaksi. Turvallisuutemme on riippuvainen poliittisesta tahdosta. On tärkeä turvata riittävät resurssit myös turvallisuusviranomaisten toiminnalle.

Lyhyesti

  1. Kannatan poliisien määrän kasvattamista tuhannella henkilötyövuodella. Rajavartiolaitoksen ja tullin toimintakyvystä on huolehdittava. Haja-asutusalueiden resurssit on turvattava.
  2. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rajaturvallisuuteen EU:n sisärajoilla.
  3. Hybridivaikuttamiseen liittyviin ilmiöihin, kuten valemedioihin ja tietomurtoihin, pitää varautua.

4. Pirkanmaan vetovoimatekijät

Pirkanmaa sijaitsee maantieteellisesti loistavalla paikalla, tämä antaa hyvät kehittymismahdollisuudet asumisessa, yrittämisessä, matkailun sekä maa- ja metsätalouden aloilla. Logistisesti lyhyet matkat kaikkiin suuntiin ovat valttikorttejamme. Lisäksi kuulumme Turun, pääkaupunkiseudun ja Pirkanmaan luomaan kolmioon, jossa maa- ja raidetiet ovat melko toimivia. Pirkanmaata ympäröivät myös isot vesistöt, jotka lisäävät asumisviihtyvyyttä.

Näkisin kuitenkin paremman tien Tampereen ja Turun välille nostavan Pirkanmaan kilpailukykyä selvästi. Nopeampi tie välille Aura-Lempäälä tai Aura-Nokia parantaisi alueemme mahdollisuuksia päästä jakamaan esimerkiksi hyvässä nosteessa olevan Turun telakoiden alihankintatarpeita. Huomioitava on myös Rauman telakka-alueen ja Uudenkaupungin autotehtaan vireät tilauskannat. Näenkin Pirkanmaan huippupaikaksi aloittaa tai laajentaa yritystoimintaa.

5. Pirkanmaan viihtyvyys ja vesistöt

Vesistöillä on suuri merkitys alueelliseen viihtyvyyteen sekä matkailuun. Olenkin jo pitkään haaveillut Pirkanmaan vesistöjen yhdistämisestä. Tämä loisi suuret mahdollisuudet vetovoimatekijänä. Tässä ajatuksiani Sastamalasta katsottuna.

Sastamalan kehityksen esteenä suljettu vesistö

Sastamala on keskellä vesistöä ja jokaiselle meistä Kokemäenjoki on jollakin tavalla tuttu. Voimme käydä soutelemassa, melomassa ja ajelemassa veneellä pikku matkoja, mutta todellista vesiliikennettä täällä ei juuri ole. Sastamala voisi olla myös portti järvi-Suomeen, mutta todellisuudessa portti on kiinni. Sastamala on eristettynä Pirkanmaan isoista vesiliikennemassoista ja tämä on kehityksen jarru. Venematkailu pitäisi avata Sastamalasta Nokialle, mikä liittäisi meidät todella isoon vesistöön aina Tampereelle ja Hämeenlinnaan asti. Teoriassa reilu kaksikymmentä metriä eristää meidät muusta Pirkanmaan vesiliikenteestä. Jos pystymme ratkaisemaan Melon voimalaitoksen ylityksen, samalla avaisimme vesiliikenneväylän tuhansille venematkailijoille Pirkanmaalta Sastamalaan ja toisin päin. Integroituminen isompaan vesistöön muuttaisi alueen haluttavuutta ja nostaisi esimerkiksi mökkien ja tonttien hintoja. Tämän voi todeta helposti vertailemalla mökkien hintoja pikkujärvillä tai sitten mökin hintaa ison vesistön rannalla, ero on silmiinpistävä. Uskonkin, että haluttavuus lisääntyisi myös mökkien rakentajilla Sastamalaa kohtaan. Lisäksi voimme vain kuvitella, miten tamperelaiset ja yleensä pirkanmaalaiset lähtisivät venematkalle Vanhan kirjallisuuden päiville ym. retkille kohti Sastamalaa yöpyen Vammalassa tai vaikkapa Ellivuoressa. Molemmissa paikoissa vierasvenesatama pitäisi laajentaa ja muu palvelutarjonta siinä mukana. Avaamalla vesistömme isoille liikennemassoille muutamme alueemme haluttavuutta kertaheitolla ja uskonkin, että markkinavoimat hoitavat loput. Moni Sastamalalainen on sijoittanut isomman veneensä joko Pirkanmaalle tai Turun seudulle, uskon että kanavan avauduttua moni palaisi veneensä kanssa takaisin kotiseudulle.

Hankkeen tulisi olla koko Pirkanmaan hanke ja siihen pitäisi hakea EU tukea.

Slogan voisi olla: Portti järvi-Suomeen auki Sastamalasta.

6. Idea Nokiasta

Vesistön mahdollisuudet Nokialla ovat kaikkien isoimmat. Melolla kanava olisi, Pohjois-Euroopan suurin mitattuna korkeuserolla ja takuuvarma turistikohde. Hanke pitäisi suunnitella myös nähtävyydeksi ja se pitäisi nähdä isona vetovoimatekijänä. Entä Nokianvirta? Haluaisin avata keskustelun ranta-asuinrakentamisesta välille Melo – Kylpylähotelli Eden säilyttäen kuitenkin koskemattomana alueelle tärkeät kulttuuri- yritys- ja yksityiset alueet. Kanavan avauduttua vesistöliikenne pitäisi alueen vilkkaana ja haluttavana rakennuskohteena. Alueen jyrkimmissä kohdissa voitaisiin suosia maailmalta tuttuja kaupungin rinnerakentamisen malleja rantabulevardeineen. Asumisen kannalta viihtyisä kaupunki vetää puoleensa uusia ihmisiä, yrittäjiä ja matkailijoita.

Tuon esille myös Pirkanmaan vesistöjen kanssa kilpailevat muut isot vesistöalueet Suomessa, joihin sijoitetaan isoimmat veneet ja rakennetaan paljon mökkejä. Sisämaassa Saimaa ja Päijänne ovat kiistattomia kilpailijoita, niiden valtteina ovat juuri laajat liikkumisalueet. Kolmantena Turun saaristo, jossa liikkumisrajoitteita ei ole ollenkaan. Jos Pirkanmaa haluaa kilpailla tälläkin valttikortilla, on sen avattava vesistöliikenne myös Pyhäjärveltä Näsijärvelle. Kanavia ei pidä nähdä pelkkinä isoina kuluina vaan isoina vetovoimatekijöinä koko alueelle. Väitänkin, että vesiliikenne ja mökkirakentaminen Pirkanmaalla olisivat ison kasvun edessä, jos vesistöt yhdistettäisiin.

Petri Kulju